-
Lumo-valofestivaalin teosreitillä oli 15 teosta vuonna 2024. Festivaalialueella oli lisäksi kaksi esittävää taidetta ja valoa yhdistävää liikkuvaa teosta.
Festivaalin pääteos oli kaupungintalolla, jonka peruskorjaus valmistui aiemmin samana syksynä. Kaupungintalon seinään heijastetun Dialogue-teoksen toteutti monialainen taiteilija Niko Tiainen. Teoksen temaattisena lähtökohtana on koko festivaalin kantava teema ’vuoropuhelu’.
Yksi suosituimmista ja kuvatuimmista teoksista oli latvialaisen Those Guys Lighting -taiteilijaryhmän audiovisuaalinen taideinstallaatio, Divine Geometry. Teos on symboli ykseydestä, yhteydestä ja maailmankaikkeuden äärettömästä luonteesta. Teoksen meditatiivisuutta tehosti latvialaisen ääniteknikon, Pēteris Pāssin ainutlaatuinen ääniraita.
Festivaali järjestettiin 12. kertaa ja tapahtuma veti keskustaan yli 100 000 kävijää viikonlopun aikana. Teosreitin varrella oli ennätysmäärä myyntikojuja, joista kävijät saivat ostaa lämmintä juotavaa ja purtavaa.
-
Lumo-valofestivaalin ohjelmistossa oli vuonna 2023 useita erilaisia esittävää taidetta ja valoa yhdistäviä teoksia. Taidetalo Kulttuuripankin, eli entisissä Suomen Pankin tiloissa nähtiin immersiivinen Nighttown-teos, joka koostui tanssista, sirkuksesta, musiikista, taivutetusta valosta sekä muista visuaalisista taiteista. Musiikki- ja tanssisisältöjä tarjosi myös Oulun ammattikorkeakoulun teos KEKO, jossa jokainen teoksen kokija pääsi jättämään oman jälkensä teoksen muotoon. Ainolanpuistossa nähtiin myös tulitaidetta Taikasaari Loungessa jokaisena festivaalipäivänä.
Festivaalin teema ”mielen hyvinvointi” näkyi useissa teoksissa. Yhteisötaideteos Pehmentämö kutsui kävijöitä pysähtymään ja keskustelemaan mielen hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Oulun tuomiokirkon seinään heijastettu videomäppäysteos Näkymä muodosti jatkuvaa kuhinaa kirkon edustalle. Kävijöitä festivaali veti keskustaan runsaasti, sillä viikonlopun kokonaiskävijämäärä nousi jopa yli 100 000:een.
-
Lumo-valofestivaali houkutteli noin 100 000 kävijää kirpakassa pakkassäässä valotaiteen pariin. Teoksia vuoden 2022 Lumo-valofestivaalilla oli yli 20. Teosreitti kiersi Oulun keskustan, Hupisaaren puiston, Linnansaaren ja pääkirjaston alueella. Pääkirjasto oli tulevan remontin vuoksi tyhjillään ja toimi neljän valoteoksen sijaintina.
Festivaali toi suuren asiakasmäärän myös kaupungin ravintoloihin ja kahviloihin. Lumo innosti ennätysmäärän ravintoloita ja kahviloita osallistumaan festivaaliin Lumo Menulla. Lisäksi festivaalin suosio näkyi myös oheis- ja aluetapahtumina ympäri Oulua aina Lintulammelta Martinniemeen.
-
Vuoden 2021 Lumon ohjelmisto tarjoili kaupunkilaisten iloksi 17 teosta, joista viisi oli nähtävillä pidemmän aikaa. Keskustan päätapahtuman lisäksi järjestettiin viisi aluetapahtumaa eri puolilla Oulua. Festivaali levittäytyi keskustan ja Hupisaarten alueelle. Lumon aluesuunnittelussa huomioitiin terveysturvallisuus väljentämällä tapahtuma-aluetta.
-
Lumo-valofestivaali levittäytyi vuonna 2019 Oulun kaupungin ydinkeskustaan sekä Hupisaarten puistoon. Seitsemättä kertaa järjestetty tapahtuma herätti kylmän ja pimeän kaupungin eloon viikonlopun ajaksi ja toi ilon ja valon ihmisten keskuuteen useissa eri ilmenemismuodoissa. Vahvasti kansainvälisen Lumon ohjelmistossa oli laaja kattaus teoksia, joita toteuttivat oululaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset taiteilijat, yritykset ja yhteisöt.
Festivaalin teema “luontomme” kietoi kaupungin mystiseen loistoon. Voimallinen ja henkeäsalpaavan kaunis luonto murtautui kaupungin arkkitehtuurista ja vei mennessään unien ja fantasioiden maailmaan. Samalla ihmisluonnon taipumukset paljastuivat herkkinä ja mutkikkaina. Sekä ihmisyys että ympäröivä luontomme nousivat valokeilaan yli kahdessakymmenessä ohjelmasisällössä.
-
Lumo-valofestivaali keskittyi vuonna 2018 kaupungin ydinkeskustaan ja ajallisesti yhteen viikonloppuun. Tälläkin kertaa Lumo oli vahvasti kansainvälinen. Teoksista useimmat saivat Suomen ensiesityksensä Oulun Lumossa. Ohjelmassa oli myös monia oululaisten taiteilijoiden ja yhteisöjen valmistamia teoksia. Vuoden 2018 Lumo oli järjestyksessä kuudes valofestivaali Oulussa.
Vuonna 2018 Lumon teemana oli tunteet, joita näytteille asetut teokset herättelivät moneen suuntaan, aina arkikokemuksen ylittävän ylevän äärelle. Kuun maisemat, tuntemattoman mahdista yltyvä rakkauden myrsky, maailman eheäksi parsiva rakkaus, tuonelaan avautuva katu, kaipuu ja kuolema, tietoisuuden kätköissä piileskelevät tunteet, matkat aikojen alusta maapallon ympäri ja ylisen ja alisen välillä olivat tämänkertaisen Lumon teosten keskeisiä aiheita ja kuvastoa.
-
Oulussa viidettä kertaa järjestettyä Lumo-valofestivaalia vietettiin teemalla kohtaamisia. Tarjolla oli yllättäviä kohtaamisia tutuissa ympäristöissä, virtuaalimaailmassa reaaliaikaisesti tai valoilla maalattujen menneisyyden hahmojen kanssa. Lumo-festivaali toi vuoden pimeimpään aikaan kansalle valoa ja loi eteemme pysähdyttäviä näkymiä, outojakin ilmestyksiä ja toteutuksia, jotka saivat meidät katsomaan ympäristöämme uusin silmin.
Lumon aloitusviikonloppu 17.–19.11. oli ohjelmiston pääviikonloppu, jonka aikana eurooppalaisten vierailevien taiteilijoiden ja ryhmien teokset olivat nähtävillä ja suurin osa ohjelmiston tapahtumista alkoi. Pääviikonlopun teokset ja tapahtumat olivat tällä kertaa esillä pääosin Oulun ydinkeskustan alueella.
Valofestivaalin ohjelmaa jatkui aloitusviikonlopun jälkeen aina Suomen syntymäpäiväviikon päätökseen 6.12. asti. Lumon päätösviikon valoteosohjelmisto oli osa Oulun Suomi 100 -juhlaohjelmaa, jota sinisen värin hohde hallitsi. Lumo-festivaali jätti tälläkin kertaa myös pitkäaikaisia jälkiä esittelemällä kaupunkikuvaan pysyvästi jääviä valaistuksia.
-
Lumo Light Festival Oulun 18.–27.2016 ohjelman täytti kymmenet kansainväliset ja paikalliset valoteokset. Valon juhliminen alkoi Lumon päivänä 18.11., jolloin Oulun kauppatorin ilmatilassa nähtiin unenomainen teos, Les Luminéoles.
Ripauksen mennyttä aikaa Lumo-valofestivaaleille toi Alexander Reichsteinin kolmiulotteisilla uv-maalatuilla hahmoilla luoma They Were Here. Leevi Madetojan puistossa Kulttuuritalo Valveen takana nähtävillä olleet hahmot toivat nykyhetkeen sanoja, askelia ja henkäyksiä siitä, mitä joskus paikalla ehkä oli. Reichsteinin toinen teos, Metamorphoses, esitti Pohjois-Pohjanmaan museon edustalla kasvutarinan toukasta perhokseksi, lapsesta aikuiseksi.
Vuoden yhteisöllisessä teoksessa Mun roskat ja sun roskat, Oulun koululaiset antoivat muovijätteelle uuden elämän. Kuvataiteilija Heidi Kestin ideoima valoteos oli nähtävänä Kulttuuritalo Valveella.
Lumo-valofestivaalilla oli näiden lisäksi koettavana myös lukuisia muita teoksia ja yhteisöllisiä valoteemaisia tapahtumia.
-
Valoa Oulu! -valofestivaali piristää pimeää marraskuuta, jolloin päivänvaloa on Oulussa vain muutaman tunnin ajan. Vuoden 2015 festivaali valtasi Oulun kauppatorin, kaupunginkirjaston ja kaupunginteatterin lähialueet. Pohjoinen valofestivaali on koko perheen tapahtuma, joka järjestettiin jo kolmannen kerran.
-
Vuonna 2014 Valoa Oulu!-valofestivaalia juhlistettiin toista kertaa. Festivaalit sijoittuivat Myllytullin kaupunginosan ja Hupisaarten kaupunginpuiston alueelle. Ajankohtana 20.–28.11.2014. Valoa Oulu! -tapahtuman toteutti Oulun kaupunki yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Videokooste vuoden 2014 Valoa Oulu! -festivaaleilta
Videon tuotanto: Saha Prod.
Äänisuunnittelu: Willie Budsko (teoksesta Promenadi Huwisaarilla)
Kuvaus: Mikko Pohjola
Timelapse:Henri Luoma
Leikkaus: Mikko Pohjola, Markus Valtanen
-
Uuden Oulun juhlavuosi 2013
Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostivat vuoden alussa uuden Oulun, jota juhlittiin monin eri tavoin vuoden 2013 aikana. Yhtenä kohokohtana uuden Oulun juhlavuotena oli ensimmäinen Valoa Oulu! -valofestivaali 21.–28.11.2013.
Tapahtuma toimi alustana juhlavuoden valoteemaisille tapahtumille ja sai samalla koko kaupungin syttymään joulun ja valon odotukseen. Kaikki kaupunkilaiset haastettiin mukaan tekemään omaa valoteosta tai – installaatiota. Festivaalin väliaikaiset valotaideteokset sijoittuivat Franzenin puistoon ja tuomiokirkon julkisivuun, sekä Tähtitornin kahvilarakennukseen.
Valoa Ouluun! toteutettiin osana Valosta vetovoimaa -hanketta, jota rahoitti Pohjois-Pohjanmaan liitto (Maakunnan kehittämisrahasto) ja Oulun kaupunki. Hanke päättyi 2013.